Mäkelä Alu on asettanut tavoitteekseen oman tuotantonsa hiilineutraaliuden vuonna 2025. Suomen valtion tavoite on vuodessa 2035, mutta Mäkelä Alulla halutaan toimia ripeämmin. Ympäristön suojeleminen ja ilmastonmuutoksen hillitseminen ovat asioita, joiden kanssa ei haluta aikailla. 

– Haluamme toimia ympäristöystävällisesti. Myös asiakkaat ovat nykyään hyvin kiinnostuneita ympäristövaikutuksista, sanoo Mäkelä Alun EHSQ-päällikkö Päivi Venesoja. 

Nykytilanteen kartoittamiseksi on selvitetty koko tuotantoprosessin päästöt yksityiskohtaisesti kaivoksesta tuotannosta lähtevälle portille (Cradle to gate). 

 

Road map ohjaa työtä 

Selvitys osoitti, että moni asia on jo hyvässä vaiheessa. Samalla se kuitenkin näytti, missä kehittämistä vielä on.  Selvityksen pohjalta on tekeillä road map eli päästövähennysten tiekartta. Karttaa seuraten pyritään tilanteeseen, jossa yrityksen alumiiniprofiilien valmistuksella ei ole lainkaan vaikutusta ilmastonmuutokseen. 

Selvityksen tulokset ja vertailuluvut tulevat Mäkelä Alun sivuille, joissa asiakkaat pystyvät niihin tutustumaan. 

 

Standardin mukaan selvitettyä ja vertailukelpoista 

Mäkelä Alu on seurannut hiilidioksidipäästöjään jo vuodesta 2005 oman valmistuksen ja sisäisten sekä asiakkaille kuljetuksen osalta.

– Halusimme kuitenkin tarkempaa tietoa. Nyt saatu tieto on standardin mukaista ja vertailukelpoista, kuvaa Päivi Venesoja. 

Riippumaton toimija, Ramboll Oy, on tarkistanut selvityksen ja vahvistaa lähtötietojen ja laskelmien olevan EN ISO 14044:2006 -standardin mukaisia.  

 

Yksityiskohtainen selvitys 

Selvityksessä kartoitettiin standardin rajauksen mukaan kaikki erilaiset ilmaston lämpenemistä aiheuttavat päästöt. Niiden määrä muunnettiin vastaavaksi hiilidioksidimääräksi, hiilidioksidiekvivalentiksi.  

Erikseen tarkasteltiin ostetusta alumiinista ja oman valimon kierrätysalumiinista valmistettujen alumiiniprofiilien päästöt ilman pintakäsittelyä sekä maalattuna ja anodisoituna.

Tulokset esitetään tuotteittain yksikössä, joka kertoo, montako hiilidioksidiekvivalenttitonnia syntyy, kun valmistetaan tuhat kiloa tarkasteltavaa tuotetta.

 

Edellä Euroopan keskiarvoja 

Luvut osoittavat, että Mäkelä Alun käyttämä primäärialumiini on päästöiltään Euroopan keskiarvoa puhtaampaa. Tämän selittävät monet ympäristöystävälliset ratkaisut, joita on tehty jo ennen kuin päästöjen hillintään on järjestelmällisesti ryhdytty kiinnittämään huomiota.  

– Meidän alumiinimme tulee pääosin Euroopasta ja se tuotetaan pääsääntöisesti vesivoimalla. Se on keskiarvoja puhtaampaa, sanoo Päivi Venesoja. 

Mäkelä Alu on niin ikään käyttänyt jo vuosia vihreää, nollapäästöistä sähköä, jota tuotetaan tuuli- ja vesivoimalla. Myös osa raaka-aineiden kuljetuksista on päästökompensoituja.

– Eniten päästöihin voidaan vaikuttaa oman tehtaan toimintoja tarkastelemalla. Esimerkiksi energiatehokkuutta ja hukkaenergian hyödyntämistä voidaan kehittää, sanoo Venesoja. 

 

Toiminnot pohdittavana kaikissa yksiköissä 

Mäkelä Alun kehitysjohtaja Tomi Pilbacka sanoo, että päästöjen vähentämiseen on pyritty Mäkelä Alussa aktiivisesti jo muutamien vuosien ajan.

– Nyt tehty selvitys ja hiilineutraaliustavoitteemme tekevät työstä entistä määrätietoisempaa, hän sanoo. 

– Ensimmäisenä on kartoitettu energiankäyttökohteemme ja seurattu niiden kulutusta. Seuraava askel on tarkastella toimintoja kaikissa tuotannon organisaatioissamme ja pohtia, voidaanko jotain tehdä toisin energiankulutuksen vähentämiseksi, Pilbacka kuvaa. 

Usein on puntaroitava vaihtoehtojen haittoja ja hyötyjä. Onko esimerkiksi järkevää pitää prosessin lämpöjä päällä viikonloppuna, kun tuotantoa ei tehdä? Lämpöjen laskeminen säästää pääsääntöisesti energiaa, mutta saattaa toisaalta aiheuttaa prosessin toiminnalle haasteita, ja lämpöjen nosto uudelleen vaatii yleensä paljon lämpötehoa.

Keskeistä on, että tavoitteet otetaan omaksi koko työyhteisössä ja säästömahdollisuuksia pohditaan porukalla.

 

Yhteistyötä kemikaali- ja laitetoimittajien kanssa

Kolmas työsarka on miettiä käytettävää teknologiaa ja kemikaaleja. Voisiko esimerkiksi jotakin kemikaalia vaihtamalla laskea pesuvesien lämpötilaa? Tai kun jokin laite on tiensä päässä tai energiatehokkuudeltaan heikko, voidaanko se vaihtaa vähemmän kuluttavaan? 

– Näitä keskusteluja käydään yhdessä yhteistyökumppaneiden, esimerkiksi kemikaali- ja laitetoimittajien, kanssa, sanoo Pilbacka.

Mahdollisuuksia on esimerkiksi lämpöpumpuissa, joita käytetään jo tälläkin hetkellä.

– Niiden käyttö varmasti edelleenkin lisääntyy. Ehkäpä niitä voisi hyödyntää myös jätevesien lämmön talteenotossa, hän pohtii.