Ilmasto- ja ympäristötavoitteiden saavuttamiseksi yhteiskunta on siirtymässä fossiilisista polttoaineista kohti puhdasta energiaa. Alumiinilla on merkittävä rooli tässä ekologisessa siirtymässä, sillä varsinkin sähköön perustuvissa energiajärjestelmissä sitä käytetään paljon.

Kansainvälinen energiajärjestö IAE arvioi, että alumiinin käyttö sähköjärjestelmissä kaksinkertaistuu vuoteen 2040 mennessä.

Toinen kasvava alumiinin käyttökohde on liikenne. Keveytensä ansiosta alumiinia käytetään sähköautojen akuissa, autojen pohja- ja laitaprofiileina, linja-autoissa, junavaunuissa, veneissä ja lentokoneissa.

Koska alumiini mahdollistaa yhteiskunnan hiilineutraaliustavoitteita, lisäsi Euroopan komissio vuonna 2020 alumiinin valmistuksessa käytettävän bauksiitin kriittisen tärkeiden raaka-aineiden listalle.

 

Finnwatch tutki Suomessa käytetyn alumiinin alkuperän vastuullisuutta

Finnwatch julkaisi lokakuussa 2021 laajan raportin Suomeen tuotavasta alumiinista. Raportti keskittyi Brasilian alumiinintuotantoon ja sen vaikutuksiin ympäristöön ja paikallisiin yhteisöihin Parán osavaltiossa. Raportissa selvitettiin alumiinia käyttäviltä suomalaisilta yrityksiltä niiden vastuullisuusvaatimuksia ja -valvontaa.

Raportti lähetettiin 23 suomalaiselle alumiinia käyttävälle yritykselle. Monet yritykset jättivät vastaamatta, ja osa vastanneista ei tiennyt käyttämänsä alumiinin alkuperää.

Yksi raportin kyselyyn avoimesti vastanneista yrityksistä oli Mäkelä Alu, jonka käyttämästä alumiinista noin 25–30 prosenttia tulee Brasiliasta.

 

Alumiininvalmistusprosessissa on monta vaihetta

Alumiinin valmistusprosessissa bauksiitti louhitaan ensin maaperästä ja siitä erotetaan alumiinioksidi. Eniten bauksiittia löytyy päiväntasaajan alueelta.

Bauksiitista voidaan erottaa alumiinioksidi kahdella eri tavalla: niin sanotulla Bayerin tai Pedersen-prosessilla.

Bayerin prosessi on yleisin bauksiitin käsittelytapa. Prosessi tuottaa sivutuotteena emäksistä, muun muassa titaani- ja rautaoksideja sekä alumiinia sisältävää jätettä, punaista mutaa. Tuotantolaitokset voivat kerätä mutaa laajoihin altaisiin ilman neutralisointia tai pestä mutaa vedellä pH:n neutralisoimiseksi. Pesun jälkeen jäljelle jäävää kiinteää ainesta voidaan varastoida.

Pedersen-prosessissa rauta erotetaan erilliseksi tuotteeksi mudasta, jolloin prosessista jäljelle jää kalsiumia ja piioksidia sisältävää maa-ainesta. Tätä maa-ainesta voidaan käyttää muun muassa rakennusteollisuudessa. Menetelmässä ei synny punaista mutaa, mutta se vaatii huomattavasti enemmän energiaa.

Lopuksi alumiinioksidista saadaan puhdasta alumiinia pelkistämällä alumiinioksidi elektrolyysillä.

 

Mäkelä Alun raaka-aineet hankitaan luotettavilta tavarantoimittajilta

Ennen kuin Mäkelä Alun raaka-aineenaan käyttämä alumiini on tullut tehtaan varastoon, se on läpikäynyt monta prosessia ja matkustanut päiväntasaajalta Pohjoismaihin.

Mäkelä Alu hankkii raaka-aineena käyttämänsä alumiinin kolmelta pohjoismaiselta tavarantoimittajalta. Mäkelä Alulla on pitkäkestoiset asiakassuhteet kyseisten yritysten kanssa ja raaka-aineentoimittajat on valikoitu huolella erityisesti ympäristön kokonaiskuormitus huomioon ottaen. CO2-päästöjen osalta toimittajat ovatkin koko tuotantoketjun päästöjen osalta maailman parhaimmistoa.

—Kokemuksemme ja havaintomme kaikkien toimijoiden käytännöistä niin työturvallisuudessa, vastuullisuudessa kuin ympäristöasioissa ovat olleet erittäin positiivisia. Saatuihin selvityksiin nojaten olemme vakuuttuneita siitä, että käyttämämme materiaalintoimittajat toimivat vastuullisesti ja ympäristöhaitat minimoiden kaikessa toiminnassaan, kertoo hankintajohtaja Ari Kytölä.

 

Mäkelä Alu valvoo tavarantoimittajiensa toiminnan vastuullisuutta

Mäkelä Alussa on käytäntöjä, joilla pyritään varmistumaan toimittajien vastuullisesta toiminnasta.

— Tämä työ on osa pyrkimystämme kohti maailman parasta ja vastuullisinta alumiinin tuotantoketjua, on sitten kyseessä oma hiilineutraaliustavoitteemme vuoteen 2025 mennessä tai materiaalitoimittajiemme vastuullinen toiminta ympäristö- ja yhteiskuntavaikutusten suhteen, kertoo Mäkelä Alun EHSQ-päällikkö Päivi Venesoja.

Materiaalitoimittajilta tarkistetaan toimittaja-auditointien yhteydessä heidän käytäntönsä ja lausuntonsa ympäristöasiosta ja vastuullisuudesta. Toimittajien kanssa käydään myös jatkuvaa keskustelua vastuullisuuteen liittyvissä asioissa muun muassa konfliktialueiden mineraalien käytöstä.

 

Mäkelä Alu kehittää jatkossakin vastuullisesti

Alumiini mahdollistaa ja on osaltaan välttämätön materiaali tulevaisuuden rakentamisessa, mutta sen tuotannon vastuullisuus prosessin alkupäässä on haasteellista. Toimimalla vastuullisesti ja minimoimalla omat ympäristövaikutuksensa Mäkelä Alu on osaltaan mukana mahdollistamassa siirtymää kohti energiatehokkaampaa ja vihreämpää tulevaisuutta.

— Juuri valmistunut raportti tulee auttamaan meitä jatkossa tässä työssä, ja kehitämme käytäntöjämme, toteaa Venesoja.

Jatkossa toimittaja-auditoinnissa tullaan tarkistamaan entistä tarkemmin uudelleenmetsityksen vastuiden toteutusta ja seurantaa. Lisäksi materiaalitoimittajilta pyydetään tarkempaa analyysiä eri alkuperämaiden osuuksista heidän tuotannostaan.